Raskauspäiväkirja: 1. raskauskuukausi, raskausviikot 1-4

Yksi raskauden mieleenpainuvimmista hetkistä on varmasti useimmille raskaustestin tekeminen. Niin itsellenikin, ja niinpä aloitan raskauspäiväkirjani positiivisen testituloksen saamisesta. 

Kaksi viivaa

Oli tiistaiaamu ja menkkani olivat muutaman päivän myöhässä. Olin lukenut jostain, että raskaustesti kannattaa tehdä aamulla, sillä hormonipitoisuudet ovat aamuisin korkeimmillaan. Niinpä pakotin itseni odottamaan testin tekemistä aamuun asti. Aamulla nousin hieman tavallista aiemmin ja yritin olla rauhallinen: menkat olivat välillä olleet myöhässä mm. stressinkin takia, joten tämä ei välttämättä tarkoittaisi vielä mitään. Lisäksi olin tehnyt edellisellä viikolla testin, joka näytti negatiivista. 

Tein testin ja hyvin pian testipuikon näyttöön piirtyivät kaksi viivaa. Ääääk, olen raskaana! Jätin testin varmuuden vuoksi vielä lavuaarin reunalle varmistaakseni, että viivat olisivat näytöllä vielä illallakin, ettei saamani tulos olisi vain jokin virhe. Sipsuttelin miehen luo ja hihkaisin uutiset saman tien. 

Mitä seuraavaksi?

Olimme hämmentyneitä ja varovaisen iloisia. Lapsen hankkiminen oli yhteinen päätös ja toivottu asia. Itseäni kuitenkin hämmensi se, kuinka nopeasti tulin raskaaksi. Olin kuullut tutuilta paljon tarinoita, joissa lasta oli yritetty useita kuukausia ja joissain tapauksissa myös tarvittu hoitoja lapsen saamiseksi. Eri medioissa lisäksi toitotetaan jatkuvasti sitä, kuinka ikääntyminen heikentää hedelmällisyyttä ja kuinka vaikeaa raskaaksi tuleminen voi olla. Olin siis yllättynyt, kuinka nopeasti tulin raskaaksi huolimatta yli 30 vuoden iästäni ja ei-niin-tarkasta kuukautiskierrostani. En jotenkin osannut odottaa, että lapsi olisi tulossa näin pian, vaikka olimmekin jättäneet ehkäisyn pois tietoisesti. 

Oloni oli epäuskoinen, ja mietin vielä pitkään, että olenko muka oikeasti raskaana. Mietin myös, että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Olin kuullut tuttaviltani heidän raskauden aikaisia kokemuksiaan, joten arvelin, että minun tulisi ottaa nyt yhteyttä neuvolaan ja sopia ensimmäinen neuvolakäynti. 

Soitto neuvolaan

Etsin netistä neuvolan yhteystiedot ja yritin löytää työpäivän aikana rauhallisen paikan puhelun soittamiselle. Neuvolan soittoaika oli vain tunnin ajan arkisin, joten minun oli pakko hoitaa asia työpaikalla tauolla. Stressasin, että joku työkavereistani kuulee, mistä asiasta puhun puhelimessa. 

Langan toisessa päässä oli ystävällisen kuuloinen ääni, joka kysyi minulta henkilötiedot ja keskustelimme hieman käytännön asioista. Sovimme ensimmäisen neuvolakäynnin ajan. Muistan puhelusta lähinnä sen, että neuvolan hoitaja varmisti, että onko lapsi toivottu ja että voiko hän onnitella. Tämä tuntui minusta hämmentävältä, mutta toisaalta, voihan jonkun tilanne olla se, että lasta ei haluta ja neuvolaan soitetaan raskauden keskeyttämiseksi. On vain hyvä, jos neuvolassa osataan ottaa huomioon erilaiset tilanteet ja toiveet. 

Seuraavat päivät menivät jännittävän, mutta epäuskoisen fiiliksen vallassa. Arki jatkui samanlaisena, paitsi nyt olin raskaana ja muutos oli väistämättä tulossa. En vaan tiennyt yhtään, millaista raskausaika tulisi olemaan ja niinpä odottelin ensimmäistä neuvolakäyntiä kuin kuuta nousevaa.