Synnytyssalista osastolle

Noin kolme tuntia vauvan syntymän jälkeen siirryimme synnytyssalista osastolle. Sain istua pyörätuolissa pitkien käytävien läpi kulkiessamme. Huoneessa oli minun lisäkseni toinen vastasyntynyt ja hänen äitinsä, ja välissämme oli vain korkea hylly ja verhot. Onnekseni sain ikkunan puoleisen sänkypaikan. Perhehuonetta ei olisi tarvinnut jakaa kenenkään kanssa, mutta tällaiset huoneet olivat täynnä.

Synnytys sujui mielestäni hyvin, mutta osastolla olemisesta jäi ristiriitaiset fiilikset. Osa hoitajista oli todella sydämellisiä, mutta joillakin oli “olen vain töissä täällä” -asenne. Osastolla oli täyttä, ja meitä yritettiin useampaan kertaan houkutella siirtymään potilashotelliin. En kuitenkaan ollut varma imetyksen sujumisesta ja halusin, että hoitaja olisi nopeasti saatavilla tarvittaessa. Potilashotellissa hoitajan luokse olisi itse pitänyt lähteä ja lisäksi ruokailut olisivat olleet ravintolassa.

Millaista synnyttäneiden osastolla oli?

Moottoroidun sänkyni vieressä oli kutsunappi, josta hoitajan sai tarvittaessa paikalle. Välillä tosin hoitajaa joutui odottamaan todella kauan. Osastolla sain aamupalan, lounaan ja päivällisen tarjottimella sänkyyn. Muutoin painotettiin omatoimisuutta: puhtaat vaatteet piti hakea itse, ruokatarjottimet piti viedä itse takaisin kärryyn ja iltapäiväkahvit sekä iltapala piti hakea itse osaston keittiönurkkauksesta. Onnekseni olin suht hyvässä kunnossa synnytyksen jälkeen, että pystyin nämä asiat tekemään. Minua kuitenkin ahdisti jättää vauva yksin huoneeseen siksi aikaa, että sain haettua itselleni esimerkiksi iltapalaa.

Osastolla ollessa kävi nopeasti selväksi se, että tärkeintä oli nyt vauva ja imetys. Sairaalassa oli ohjeena pitää vauvaa rinnalla ihokontaktissa mahdollisimman paljon. Vauvan kanssa ei kuitenkaan saanut nukkua sängyssä, vaan vauvalle oli oma muovinen kehto nukkumista varten. Pidin vauvaa rinnalla melkein koko ajan, ja tästä syystä nukuinkin öisin ehkä pari tuntia. Torkahtelin tahtomattani sängyssä vauva vieressäni ja havahtuessani pelkäsin, että joku hoitajista tulisi valittamaan asiasta.

Vauvakuplassa olemista

Synnyttäneiden osastolla saivat vierailla puolison lisäksi vauvan isovanhemmat. Osastolla oli tietyt vierailuajat, ja niinpä vietin illat sekä yöt kaksin vauvan kanssa. Oli toisaalta mukavaa olla vain vauvan kanssa pari päivää ilman kodinhoitoa tai muita velvollisuuksia. Koin rakkauden puuskia vauvaani kohtaan ja itkin onnesta. En voinut uskoa, että olin synnyttänyt jotain niin suloista!

Yksi hoitajista oli tosi mukava ja opasti minulle imetysasentoja ja käsinlypsämistä. Hänen ansiostaan tunsin oloni luottavaiseksi imetyksen suhteen. Toinen hoitaja neuvoi hyvin vauvan hoidossa. Jatkuva kiire tuntui kuitenkin vaivaavan henkilökuntaa. (Osasto oli täynnä, vaikka eikös Suomessa pitänyt olla pula synnyttäjistä?)

Olin tyrmistynyt, kun kuulin jonkun hoitajan pyytävän viereisessä sängyssä ollutta äitiä katsomaan Youtubesta omalla kännykällään videon siitä, miten käsinlypsy tehdään. Siis oikeasti, olimme sairaalassa asiantuntijoiden ympäröimänä ja silti asiat pitäisi itseopiskella Youtuben avulla?!

Äidillä ei niin väliä, kunhan vauva voi hyvin…

Osastolla jouduin välillä kyselemään kipulääkkeideni perään ja silti ne unohdettiin tuoda ajallaan. Kotiin lähtiessä vauvalle tehdään kyllä lääkärintarkastus, mutta äidille ei. Vasta kotiinlähtiessä kävellessäni sairaalan käytävien läpi kohti ulko-ovea, tajusin, miten heikossa kunnossa olin. Käveleminen oli hidasta ja tietyt liikkeet sattuivat. Tuntui, että keskivartaloni oli aivan löllöä. Silti olin iloinen, että saimme lähteä parin osastolla vietetyn päivän jälkeen jo kotiin.  

Pari päivää synnyttäneiden osastolla olivat karu tiputus synnytyksen jälkeiseen todellisuuteen: juuri kukaan ei ole enää kiinnostunut äidin hyvinvoinnista kuten raskausaikana. Vauva on kaiken aikaa ykkössijalla. Tietenkin vauvan hyvinvointi on tärkeintä, mutta mielestäni myös äidin hyvinvointiin tulisi kiinnittää paremmin huomiota. Äidin hyvinvointi (tai pahoinvointi) kun vaikuttaa myös vauvan vointiin. 

Millaisia kokemuksia tai odotuksia Sinulla on synnyttäneiden osastosta? Kommentoi!