Mietin vauvan vaippa-asioita jo raskausaikana. Kestovaipat kiinnostivat minua paitsi ekologisuutensa, myös rahan säästymisen kannalta. Kun vauva sitten syntyi, käytimme aluksi kertakäyttövaippoja. Olimme saaneet ilmaisia näytepakkauksia kertakäyttövaipoista ja lisäksi kaiken uuden keskellä tuntui vaivalloiselta alkaa opetella kestovaippailua. 

Päivien kuluessa jatkuvasti täynnä oleva vessan roskis alkoi kuitenkin hirvittää. Roskis piti tyhjentää vähintään joka toinen päivä, ja roskien vienti ei todellakaan ole lempipuuhaani. Lisäksi ahdisti kulutus sekä taloudelliselta että ekologiselta kannalta.

80 kappaleen vaippapaketti kesti noin 10-12 päivää ja paketin hinta on reilun kympin. Vaippoihin menisi siis kuukaudessa rahaa yli 30 euroa ja roskiin niitä lentäisi reilusti yli 200 vain yhden kuukauden aikana!

Kertakäyttövaippojen hinnat myös nousevat sitä mukaa, mitä isommalle lapselle vaipat on tarkoitettu, eli rahaa tulisi lapsen kasvaessa menemään roskiin vielä enemmän.

Kestovaippoihin tutustuminen

Edellä mainituista seikoista ahdistuneena päätin aloittaa kestovaippojen kokeilun. Olin yrittänyt ottaa selvää kestovaippojen käytöstä ja siitä, millaisia vaippoja minun kannattaisi hankkia. Kestovaipat ja niihin liittyvä termistö vaikuttivat kuitenkin suorastaan salatieteeltä, että olin vähällä jättää homman kesken. Onneksi eräs ystäväni on kestovaippaillut oman lapsensa kanssa, joten sain häneltä vinkkejä.

Ystäväni lainasi minulle joitakin vastasyntyneelle sopivia vaippoja. Kun vauvani oli kolmen viikon ikäinen, päätin alkaa testaamaan näitä lainaksi saatuja vaippoja. En tiennyt tässä kohtaa juuri mitään materiaaleista tai vaippatyypeistä, mutta päätin ottaa niistä selvää kokeiluni edetessä. Käytimme alkuun kestovaippoja vain päivisin kotosalla ollessa, eli öisin ja kyläillessä laitoin edelleen kertakäyttövaipan. Tällainen osakestoilu harvensi roskien vientiä selvästi ja kaupasta ostettu vaippapakettikin riitti noin viikon pidempään.

Vaippojen mallit ja kokomerkinnät

Aloitin kestovaippailun kuvissa näkyvillä ImseVimse -merkkisillä vaipoilla. Myöhemmin minulle selvisi, että kyseessä on sisävaippa+kuori -yhdistelmä. Sisävaippa siis imee pissat ja kuorivaippa pitää kosteuden sisällään. Näissä vaipoissa sisävaippa on flanellia, ja näitä sisävaippoja näkee kutsuttavan flanelleteiksi tai flanuiksi. Sisävaippa laitetaan vauvan ihoa vasten ja kuorivaippa sitten sisävaipan päälle. 

Kestovaipassa on yleensä ilmoitettu kokomerkintä, monesti koko on määritelty myös käyttäjän painon mukaan. Nämä ImseVimsen vaipat ovat esimerkiksi vastasyntyneille tarkoitettuja (NB = newborn) ja sopivat noin 3-6 kiloa painaville vauvoille. Vastasyntyneille voivat joissain tapauksissa sopia myös S-koon vaipat. Vaippojen mitoitukset vaihtelevat valmistajasta riippuen ja myös vaipan malli vaikuttaa istuvuuteen: eri merkkisiä vaippoja pitääkin testata jonkun verran, että löytää omalle vauvalle parhaiten sopivat.

Likaisten kestovaippojen säilytys ja pesu

Likaisia vaippoja varten hankin kannellisen ämpärin. Jos vaipassa oli kakat, huuhtelin ja harjasin ne vanhalla tiskiharjalla pois ennen ämpäriin laittamista. Vaipan sisäpinnalle voi myös laittaa erillisen liinan tai riisipaperia suojaamaan vaippakangasta tahroilta. Pissavaipat heitin ämpäriin sellaisenaan. Jotkut säilyttävät likavaippoja etikkaliuoksessa ja rohkeimmat laittavat likavaipat vain ilmavaan koriin ennen pesua.

Kuorivaippoja ei tarvitse pestä joka käytön jälkeen. Minulla oli noin neljä-viisi kuorivaippaa, joita käytin vuorotellen. Käytön jälkeen laitoin kuorivaipan narulle tuulettumaan mikäli se oli puhdas, likaisen pistin ämpäriin. Sisävaippoja minulla oli noin 15-20. Osakestoillessa tämä määrä vaippoja riitti, kun vaippoja pesi noin 2-3 päivän välein. Vaipat pestään 60 asteessa ilman huuhteluainetta. Kuivatin vaipat narulla.

Vaihtaminen seuraavaan kokoon

Kun vauvamme paino alkoi lähennellä viittä kiloa, flanelletit eivät enää pitäneet kaikkea pissaa. Vaipat rupesivat vuotamaan usein ja päivän aikana saattoi mennä useampi vaatekerta pyykkiin. Silloin laitoin lisäksi ylimääräisen imun: olin saanut lainaksi minkee-imuja (jälkikäteen opin, että minkee on materiaalina ns. “nopea imu”). Vaipasta tuli kuitenkin lapsen päällä hirveän paksu, joten minun täytyi alkaa kokeilla muita vaippamalleja. Seuraavaksi aloin testaamaan taskuvaippoja, joista kerron lisää omassa jutussaan.

Mistä voi löytää tietoa kestovaipoista?

Mikäli haluat kokeilla kestovaippailua, suosittelen tutustumaan Kodin kestojen blogiin ja pieneen kestovaippaoppaaseen. Kestovaipoista on kirjoitettu kirja, jossa on selvitetty hyvin erilaisia materiaaleja ja vaippatyyppejä. Kirjasta löytyy myös ohjeita, mikäli haluat ommella vaippoja itse:

Törnström, Tina: Vaippailmiö. Helsinki: BTJ, 2010.

Joillain paikkakunnilla toimii myös kestovaippalainaamoita, jonka kautta voit saada testiin erilaisia vaippoja. Facebookissa toimii kestovaippoihin liittyviä ryhmiä, joiden kautta olen itse hankkinut tietoa ja ostanut kestovaippoja käytettynä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi Kestovaippakirppis ja -tuki (Kodin kestot ry) ja Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon, (O)sta -(M)yy – (V)aihda. Jälkimmäisessä ryhmässä keskustelun aiheet tosin ovat pitkälti off topic, mutta vaippoja saa ostettua ja myytyä sielläkin! 

Oletko kokeillut kestovaippoja oman vauvasi kanssa?