Äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita väistämättä, sillä lapsen saaminen on iso elämänmuutos. Se vaikuttaa tuoreen äidin maailmankatsomukseen ja arvoihin, ja sitä kautta äidiksi tuleminen vaikuttaa myös ystävyyteen. Ystävyyssuhteessa tarvitaan joustamista sekä uudelta äidiltä että hänen ystävältään. Kerron omiin kokemuksiini perustuvia ajatuksia siitä, miksi ja miten äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita.
Miten äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita ystävän näkökulmasta?
En ollut kaveripiiristäni ensimmäinen, joka sai lapsen. Lähipiirissäni oli jo muutama pienen lapsen äiti. Olin huomannut muutoksen omassa suhtautumisessani heihin silloin, kun heistä tuli äitejä. Tästä syystä minua ehkä hieman pelotti etukäteen, että miten sosiaaliset suhteeni muuttuisivat lapsen saannin myötä.
Kaveripiirini äidit suhtautuivat äitiyteen hyvin eri tavoilla. Yksi oli aivan uppoutunut perhe-elämään ja toinen taas kaipasi kovasti omaa aikaa ja vanhoja harrastuksiaan. Ensin mainitun äidin kanssa puhuimme lähinnä lapsista ja perheeseen liittyvistä asioista. Jälkimmäisen äidin kanssa olin se, jonka seurassa hän sai nimenomaan puhua jostain muusta kuin vauvasta.
Kun tulin itse äidiksi, ymmärsin kumpaakin näistä äideistä paremmin. Äidiksi tuleminen on iso elämänmuutos, mutta se ei silti tarkoita, että entinen elämä tai identiteetti katoaisi kokonaan. Pienen lapsen vanhemmilla perhe ja lapsi on ymmärrettävästi korkealla prioriteeteissa, mutta siinä on eroja, kuinka perhe-orientoitunut kukin on.
Saako ystäväsi pian oman vauvan? Lue vinkit Baby Shower -juhlien järjestämiseen!
Miksi lapsettoman ystävän voi olla vaikeaa olla uuden äidin tukena?
Kun olin vielä lapseton, perhe-elämään uppoutuneen äitikaverini seurassa oli välillä vaikea keksiä puhuttavaa. Tuntui, että tehtäväni oli enemmän kuunnella häntä ja tukea häntä elämänmuutoksessa. Toisaalta opin paljon vauvoista ja lapsiperheellisen elämästä kuuntelemalla hänen juttujaan. Uskon, että välimme olisivat varmaan viilenneet, jos minulla ei olisi ollut yhtään omaa kiinnostusta näihin aiheisiin.
Omaa aikaa kaipaavan äitikaverin seurassa taas oli välillä vaikeaa siksi, että minusta tuntui, etten pystynyt auttamaan häntä. En tiennyt vauvanhoidosta mitään, enkä osannut sanoa oikeita sanoja lohdutukseksi. Jälkikäteen ajateltuna olin kuitenkin varmasti apuna siinä, että hän sai ajatuksensa välillä muualle ja irtauduttua hetkeksi äitiroolista.
Äidiksi tuleminen vaatii joustamista ja ymmärrystä puolin jos toisin. Lapsettoman ystävän tulee muistaa, että äidiksi tulleen ystävän prioriteetit ovat nyt menneet uusiksi. Toisaalta taas äiti ei saisi unohtaa ystäviään, vaikka kaverisuhteille onkin hetkellisesti vähemmän aikaa ja energiaa annettavana. Ystävillä on omat elämänsä, joiden tapahtumat ovat yhtälailla tärkeitä ja keskustelun arvoisia. Yksityiskohtaisemmat vauvajutut kannattaa säästää niille ystäville, joita ne enemmän kiinnostavat.
Äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita viileämmiksi lapsettomien ystävien kanssa
Äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita tavalla, jota ei välttämättä osaa ennakoida. Huomasin jo raskausaikana, että erään kaverin kanssa oleminen oli muuttunut vaivaannuttavaksi. Luulen, että se johtuu siitä, että elämänvaiheemme olivat niin erilaiset. Minä olin perheellistymässä ja hänen elämänsä keskittyi enemmän työn ja harrastusten ympärille.
Beiben syntymän jälkeen välit pariin kaveriin ovat viilenneet. Minusta tuntui, ettei meillä ollut enää yhteisiä puheenaiheita, ja ehkä heistä tuntui samalta. Tai sitten he ajattelevat, ettei minulla ole heille aikaa, mikä on kyllä osittain totta. Omia kavereita on vauvavuonna usein vaikeaa tavata ilman vauvaa ja myös taaperon kanssa touhutessa vapaa-aika menee kuin hujauksessa.
Onneksi olen tutustunut muihin äiteihin, joita on helppo tavata lapsen kanssa. Kaikki uusista äiti-tuttavuuksista eivät tietenkään ole edenneet syvemmäksi ystävyydeksi. Vaikka ihmisillä olisi saman ikäiset vauvat, ei se tarkoita automaattisesti sitä, että heistä tulisi hyvät ystävät. Joidenkin äitien kanssa kemiat natsaavat ja toisten kanssa taas ei, ja se on ihan ok. Pääasia on, että vertaistukea vanhemmuuteen on saatavilla.
On helpompaa puhua lapseen liittyvistä asioista tyypille, jolla myös on lapsi. Äitikavereiden kanssa puhe tosin usein käsittelee vain lapsia, minkä olen kokenut välillä raskaaksi. Tuntuu, että lapset ovat ilmeinen puheenaihe, ja muita aiheita ei juurikaan nosteta esille. Joskus toivon, että äitikavereita olisi helpompi oppia tuntemaan kokonaisuudessaan ihmisinä, eikä vain äitiroolin kautta.
Ympäristön suhtautuminen uuteen äitiin muuttuu
Vaikka lapsen saaminen on iso elämänmuutos, ei se tarkoita, että vanhemman oma persoona ja mielenkiinnon kohteet katoaisivat kokonaan. Minusta on tuntunut välillä ahdistavalta ympäristön suhtautuminen äitiyteeni: joidenkin ihmisten mielestä koko elämäni pyörii nyt vain lapsen ympärillä, eikä minulla ole aikaa tai kiinnostusta mihinkään muuhun.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Se on totta, että lapseni on minulle tärkeintä maailmassa ja sanelee pitkälti ajankäyttöäni. Mutta olen edelleen kiinnostunut monista asioista ja pääsen kyllä tapaamaan ihmisiä myös ilman Beibeä, kunhan sen vain sopii hyvissä ajoin etukäteen.
Muut ihmiset saattavat ajatella, ettei tuoretta äitiä kannata esimerkiksi kutsua juhliin tai illanviettoihin. He ehkä ajattelevat, ettei kyseinen äiti kuitenkaan pääse niihin ja että kutsusta tulee äidille vain paha mieli. Itse olen kokenut kutsun kivana asiana, vaikken kutsua pystyisikään noudattamaan. Minulle on tullut olo, että kaverit edelleen muistavat minut ja haluaisivat viettää aikaa kanssani, mikä on minulle tärkeää tietää.
Jos siis olet itse lapseton ja sinulla on äitikaveri, niin kutsu hänet edelleen mukaan tapaamisiin ja illanviettoihin. Mutta älä loukkaannu, jos kaverisi ei voi noudattaa kutsua. Ehkä voitte sitten keksiä yhdessä toisen ajan ja paikan tapaamiselle. Jos taas olet äiti, jota harmittaa se, ettei kutsuihin pysty osallistumaan, koita olla silti kiitollinen niistä. Kutsu tarkoittaa, että olet edelleen tärkeä kaverillesi.
Jokaisella äidillä kannattaa olla myös lapsettomia ystäviä
Varsinkin uusien äitikavereiden kanssa keskustelu käsittelee helposti vain lapsia ja perhe-elämää, jonka vuoksi onkin mahtavaa, että on myös lapsettomia ystäviä. Heidän kanssaan saa taas kosketuksen siihen puoleen itsessään, mikä ei ole äitiroolin sävyttämä. On tärkeää huomata säännöllisin väliajoin se, ettei elämä pyöri vain lasten ympärillä. Yhteiskunta ja muut ihmiset elävät omaa elämäänsä, vaikka itse olisikin lähinnä lapsen kanssa kotona.
Valitettavasti äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita siten, että ystävyys joidenkin ihmisten kanssa saattaa päättyä. Ajattelen, että se on vähän sama juttu kuin vaikkapa koulun loppuessa: elämässä alkaa silloin uusi vaihe ja ne ihmiset, joiden kanssa on muutakin yhteistä kuin koulu, jäävät ystäviksi. Äidiksi tullessa ne ystävyydet, jotka perustuvat esimerkiksi vain tiettyyn harrastukseen tai kaveriporukan illanviettoihin, tuppaavat jäämään pois tai ainakin siirtymään sivurooliin.
Toisaalta äidiksi tuleminen muuttaa kaverisuhteita myös siten, että välit vanhojen kavereiden kanssa saattavat lähentyä. Omalla kohdallani ystävyys niihin kavereihin, joilla on lapsia tai jotka muutoin ovat lapsimyönteisiä, on syventynyt oman lapsen syntymän myötä. Tämä on ollut todella myönteinen muutos, jota en osannut arvata etukäteen.
Miten sinun tai ystäväsi äitiys on muuttanut ystävyyttänne? Kerro kommenteissa!
Miten elämä muuttuu kun vauva tulee taloon?
Leave a Reply