Mietin loppuraskaudessa paljon sitä, miten raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen onnistuu. Tuntuu, että  palautumiseen liittyvissä keskusteluissa näkyvät enimmäkseen ääripäät: joko raskaudesta ja synnytyksestä ei jäänyt mitään vaivoja tai sitten suunnilleen mikään ei ole entisellään. Omalla kohdallani raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen on sujunut hyvin, mutta muutamia yllätyksiäkin on ollut. 

Raskauskilot ja normaalimittoihin palautuminen

Otetaanpa ensin käsittelyyn raskauskilot. Niistä puhutaan paljon ja monelle ne jäävät riesaksi myös synnytyksen jälkeen. Itselläni jäi synnytyksen jälkeen vielä noin 13 kg ylimääräistä. Suurin osa tästä paloi pois ensimmäisen kuukauden aikana. En muistanut tai ehtinyt syödä kovinkaan säännöllisesti vastasyntynyttä hoivatessani, ja imetys poltti kaloreita tehokkaasti. Joillain tosin imetys saa kilot jämähtämään kroppaan entistä tiukemmin, joten imetyksellä voi olla myös päinvastainen vaikutus. 

Puoli vuotta synnytyksen jälkeen minulla on vielä pari kiloa ylimääräistä verrattuna painooni ennen raskautta. Kilot eivät niinkään haittaa, mutta löysä vatsanahka harmittaa. Vyötärölle on jämähtänyt noin kahdeksan senttiä ylimääräistä laardia, joka ei tunnu sulavan millään. Muualta kropasta ylimääräiset sentit ja turvotukset ovat kadonneet, mutta vatsalla sentit vaan pysyvät. 

Toivon saavani vatsan parempaan kuntoon, kunhan voin kunnolla aloittaa vatsalihasten treenaamisen. Synnytyksen jälkeen minulla oli vatsalihaksissa kahden sormen levyinen erkauma, joka on puolen vuoden aikana kaventunut huomattavasti. Vatsalihasten välissä tuntuu vielä pieni, alle yhden sormen mentävä rako. Himmailen vatsalihasliikkeissä ja välttelen suorien vatsalihasten treenaamista vielä jonkin aikaa.

Raskaudesta jää jälkiä

Vatsassa ärsyttävät löysän nahan lisäksi myös raskausarvet, joita minulle tuli runsaasti viimeisillä raskausviikoilla. Ihotyyppini on ilmeisesti altis arpeutumaan, sillä minulle tuli raskausarpia myös teininä kasvaessani. Kadehdin hieman ihmisiä, joille ei tule yhtään raskausarpia. Onneksi arvet ovat jonkin verran haalenneet ja eivät pienemmässä vatsassa näy niin selvästi kuin raskaana ollessa. Bikinien käyttö on kuitenkin poissuljettu vaihtoehto ainakin siihen asti, että saan vatsani kiinteytettyä. 

Keski- ja loppuraskaudessa ollut “kaunis olo” johtui osittain siitä, että hiukset tuntuivat tosi tuuheilta. No, itku pitkästä ilosta… Hiustenlähtö, joka alkoi noin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, tuli itselleni yllätyksenä. Hiuksia lähti varsinkin tukkaa pestessä niin, että lattiakaivo oli tukossa. Pelkäsin kaljuuntuvani, ja itseasiassa ohimoiden hiusrajaan tulikin kaljut läikät.

Raskauden aikainen tuuhea tukka tippuu palautumisen yhteydessä pois.
Raskaudesta palautuminen voi tuoda yllättäviä vaivoja, kuten hiustenlähdön. Silloin hiuksia löytyy ympäri kämppää, pahimmillaan tukkoina!

Hiuksia oli pakko pitää kiinni, koska muuten vauva repisi niitä, mutta samaan aikaan ahdisti katsella ohimoilta pakenevaa hiusrajaa. Puoli vuotta synnytyksen jälkeen hiuksia ei lähde enää tukoittain ja kaljujen läiskien kohdalla kasvaa uutta tukkaa. Nyt hiusraja siis vasta hölmöltä näyttääkin, kun ohimoilta pukkaa parin sentin pituista, hieman kiharaa uutta hiusta!

Alapään palautuminen synnytyksen jälkeen

Käsitelläänpä sitten palautumiseen liittyvä kiusallisin osuus, eli alapää. (Tosin sen ei pitäisi olla kiusallista, ehkä siitä tulee normaali aihe kun tarpeeksi monet puhuvat synnytyksestä palautumisesta.) Minulle tuli synnytyksessä toisen asteen repeämä, joka parani parin kuukauden aikana tosi hyvin. Synnytyksestä jäi kuitenkin kireyttä, joka tarkoittaa liukuvoiteen pakollisuutta sänkyhommissa sekä emätinvoiteen käyttöä silloin tällöin.

Alapäässä ei ole ollut kipuja enää synnyttämisen jälkeisten viikkojen jälkeen, mutta paikat tuntuvat jollain tavalla erilaiselta kuin ennen synnytystä. Puhuin asiasta lääkärille, joka sisätutkimuksen tehtyään totesi, että emättimessä on lievää laskeumaa. Tämä selittänee tuntemukseni. Lihaksisto muuten lienee ihan hyvässä kunnossa. Minulla ei ole ollut esimerkiksi virtsankarkailua, mikä voisi olla merkki heikentyneistä lantionpohjan lihaksista. 

Emättimen tuntemuksia kiusallisemmalta asialta tuntuu kuitenkin ummetus ja peräpukamat. Kärsin loppuraskaudessa ajoittaisesta ummetuksesta ja sain peräpukamia, mikä on ihan tyypillinen “raskausvaiva”. No, synnytyksen myötä nämä kuitenkin pahenivat. Vessassa käyminen oli melkoista tuskaa pari viikkoa synnytyksen jälkeen. Joudun edelleen käyttämään kuitulisää päivittäin.

Tällaiset vaivat tuntuvat omituisilta, koska en koskaan aiemmin elämässäni ole kärsinyt ummetuksesta. Peräpukamat eivät ole vaarallisia, mutta ummetuksen takia ne ovat kivuliaita. Mietin pitkään, kehtaanko mainita asiasta lääkärille. Rohkaistuin kertomaan, ja koronavirustilanteen laannuttua pääsen ilmeisesti jatkohoitoon asian tiimoilta. Kannatti siis kertoa!

Raskaudesta palautuminen on hi-das-ta

Kokonaisuutena arvioisin, että raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen on sujunut hyvin. Toki kummatkin jättävät kehoon jälkensä, sitä ei käy kiistäminen. Palautuminen on hidasta ja välillä odotan kärsimättömästi sitä, että pääsisin treenaamaan kunnolla. Vatsalihasten erkauman lisäksi treenaamista rajoittaa se, että esimerkiksi nopeat hypyt ja juokseminen tuntuvat vielä vähän epämiellyttäviltä.

Raskaudesta palautuminen on sujunut hitaasti, mutta hyvin.
Näin paljon isompi vatsa oli silloin, kun olin viimeisilläni raskaana. Palautumista on siis tapahtunut paljon, vaikka raskaudesta palautuminen tuntuukin tosi hitaalta!

Raskaudesta ja synnytyksestä jäi joitain omasta mielestäni yllättäviä vaivoja, kiusallisimpana peräpukamat ja ummetus. Vaivat eivät haittaa suuremmin elämääni, mutta ovat kuitenkin sellaisia, joihin voi ja kannattaa pyytää hoitoa. Kerron näistä kiusallisistakin vaivoista siksi, että muutkin äidit rohkenisivat hakea hoitoa synnytyksen jälkeisiin vaivoihinsa.

Puolen vuoden aikana olen harrastanut lähinnä vaunulenkkejä, käynyt muutaman kerran salilla tekemässä kevyen treenin ja nyt keväällä aloittanut treenaamaan beiben kanssa kotona. Treenaamista enemmän kiinteytymiseen on ollut vaikutusta syömisellä: univelkaisena tulee helposti mätettyä kaikkea herkkua. Herkkujen syöntiä piti alkaa tietoisesti rajoittamaan, jottei kiloja alkaisi tulemaan takaisin poispalaneiden tilalle.

Monesti sanotaan, että raskaudesta palautuminen kestää yhtä kauan kuin raskaus. Allekirjoitan tämän. Raskaudesta ja synnytyksestä jää myös kroppaan jälkensä, kuten muustakin elämästä. Jäljet ja vaivat ovat kuitenkin omalla kohdallani olleet yllättävän vähäisiä. Kroppani on erilainen kuin ennen raskautta, mutta voin hyvin ja olen päivä päivältä entistä paremmassa fyysisessä kunnossa.

Tuliko teillä jotain yllättäviä vaivoja raskaudesta palautuessanne?