Kun vanhemmat päätyvät eroon, lapsen huoltajuusasioista pitää sopia. Useimmiten huoltajuusasiat tulevat ajankohtaisiksi vasta erotilanteessa, joten niistä liikkuu paljon väärää tietoa ja olettamuksia. Avaan tässä hieman omia kokemuksia perheasioiden sovittelusta ja lastenvalvojasta sekä siitä, mitä huoltajuusasioista sovittaessa kannattaa ottaa huomioon. 

Huoltajuus voi tulla esiin yllättävällä tavalla

Kun päätin muuttaa Beiben kanssa pois yhteisestä kodistamme, minulla ei ollut kauheasti tietoa siitä, miten huoltajuusasiat tulisivat menemään. Olin kyllä kuullut yksinhuoltajuudesta ja elatusmaksuista, mutta minulla ei ollut hajuakaan, miten niistä käytännössä päätettäisiin. 

Ensimmäisinä viikkoina eron jälkeen minulla ei kyllä kieltämättä ollut edes aikaa miettiä huoltajuusasioita. Aikani kului uuden kodin järjestelyyn, eron läpikäymiseen ja tietysti Beiben hoitamiseen. Beibe näki isäänsä harvakseltaan ja hän antoi minulle rahaa lapsemme kuluja varten, koska olin pyytänyt. 

Huoltajuusasiat lävähtivät naamalleni yllättävällä tavalla. Tukihakemukseni Kelassa junnasivat paikallaan, koska uusi osoitteeni ei jostain syystä päivittynyt heille. Lähdin selvittämään asiaa Digi- ja väestötietorekisteristä ja kävi ilmi, että alle 18-vuotiaan lapsen osoitteenmuutokseen tarvitaan kummankin huoltajan suostumus. 

Koska meillä on yhteishuoltajuus, Beiben isän piti lähettää rekisteriin kirjallinen suostumuksensa siihen, että hänen lapsensa muuttaa minun osoitteeseeni. Osoitteen päivittymiseen meni lopulta yllättävän kauan aikaa, enkä todellakaan ollut etukäteen tietoinen, että tällainen suostumus pitäisi erikseen lähettää. Ex olisi voinut myös kieltäytyä suostumuksen antamisesta, jolloin Beibe olisi ilmeisesti edelleen ollut sitten kirjoilla vanhassa osoitteessamme.

Miksi erotilanne aiheuttaa katkeroitumista ja miten siitä voi päästä yli?

Mistä saa apua huoltajuusasioiden sopimiseen?

Puhuin erosta kriisityöntekijöiden kanssa, ja sain heiltä tietää erilaisista lapsiperheille suunnatuista palveluista, joista voisi erotilanteessa olla apua. Tiesin tuttavieni kertomuksista, että elatusmaksuista ja lapsen tapaamisista sovitaan lastenvalvojan luona. En kuitenkaan tiennyt, että on olemassa myös perheasioiden sovittelu, jossa huoltajuuteen liittyviä asioita voidaan sovitella esimerkiksi riitatilanteissa.

Eron jälkeen luottamukseni exää kohtaan ei ollut kovin korkealla ja minusta tuntui, että meillä oli erilaiset käsitykset huoltajuusasioista. Kumpikaan ei myöskään oikein tiennyt, millaisia sopimuksia kannattaisi tehdä. Siksi ehdotin exälle, että menisimme perheasioiden sovitteluun. 

Kotikunnassamme perheasioiden sovittelussa pystyi käymään yhteensä 4 kertaa, jonka jälkeen sovitut asiat vahvistettaisiin lastenvalvojan luona viralliseksi sopimukseksi. Perheasioiden sovitteluun tulee olla kummankin vanhemman suostumus, eli ketään ei voida pakottaa osallistumaan sovitteluun. Jonot perheasioiden palveluihin voivat olla pitkiä, ja mekin odotimme ensimmäistä tapaamista melkein kolme kuukautta. 

Kokemuksia perheasioiden sovittelusta ja lastenvalvojasta

Asioitamme hoiti kaksi sovittelijaa. Kun he olivat saaneet sekä minulta että exältä suostumuksen sovittelun aloittamisesta, he haastattelivat kummatkin meistä erikseen puhelimitse. Puhelinkeskustelussa kumpikin kävi omalta osaltaan läpi erotapahtumia sekä ajatuksia ja toiveita sovittelutapaamisen sisältöihin sekä huoltajuusasioihin liittyen. 

Ensimmäisessä tapaamisessa kävimme yhdessä läpi asiat, joita kumpikin meistä oli puhelinhaastattelussa kertonut haluavansa käsitellä. Keskustelimme Beiben arjesta ja meidän tukiverkostostamme. 

Tapaaminen herätti minussa hyvin ristiriitaisia tunteita. Toisaalta halusin saada selvyyden huoltajuusasioihin, mutta toisaalta olin eroprosessissani juuri sellaisessa vaiheessa, etten olisi halunnut nähdä exää ollenkaan. Ex ei vaikuttanut olevan kovin kiinnostunut sovittelutapaamisesta, mikä ärsytti minua. Minulla oli tunne, että sovittelijat ikään kuin pitivät sen osapuolen puolia, jota olivat puhelimessa haastatelleet. 

Saimme ensimmäisen sovittelutapaamisen aikana sovittua elatusmaksun määrän sekä seuraavien viikkojen tapaamisaikataulun Beibelle ja hänen isälleen. Varsinaisia huoltajuusasioita ei vielä ehditty käsitellä, mikä harmitti minua. Seuraava tapaaminen olisi vasta yli kuukauden kuluttua. 

Tapaamisoikeus, elatusvelvollisuus ja lapsen huolto

Huoltajuusasiat voi jakaa kolmeen osaan: tapaamisoikeuteen, elatukseen sekä huoltajuuteen. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että kuka tai ketkä ovat lapsen virallisia huoltajia, eli vastuussa lapsesta. 

Suomessa suositaan yhteishuoltajuutta, vaikka vanhemmat asuisivat erillään. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen vanhemmista on “lähihuoltaja” (tai “lähivanhempi”) ja toinen “etähuoltaja” (tai “etävanhempi”). Lähihuoltaja on se, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Lähivanhempi on yleensä vastuussa lapsen asioista enemmän kuin etävanhempi. 

Vanhemmat voivat myös sopia, että toisella vanhemmalla on yksinhuoltajuus. Yksinhuoltajuus voidaan myös oikeuden päätöksellä määrätä, jos toinen vanhemmista ei pysty toimimaan lapsensa huoltajana. Yksinhuoltaja saa yksin päättää lapseen liittyvistä asiosta. Esimerkiksi alaikäisen muuttoon ei tarvitse tällöin kysellä toisen vanhemman suostumusta. 

Yhteishuoltajuus saattaa valitettavasti olla todellisuudessa yksinhuoltajuutta. Tällöin lähivanhempi hoitaa kaikki lapsen asiat yksin, eikä etävanhempi osallistu lapsen hoitoon tai kasvatukseen muuten kuin korkeintaan tavatessaan lastaan. En halunnut päätyä tällaiseksi yksinhuoltaja-lähivanhemmaksi, joten halusin käsitellä huoltajuusasiat sovittelutapaamisissa. Minusta yhteishuoltajuuden pitää tarkoittaa myös käytännössä sitä, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon ja kasvatukseen niin tasapuolisesti kuin mahdollista, eikä niin, että kaikki vastuut ovat lähivanhemman harteilla.

Omia kokemuksia perheasioiden sovittelusta ja lastenvalvojasta huoltajuusasioiden sopimisessa

Olimme sopineet ensimmäisessä tapaamisessa elatus- ja tapaamisasioista, mutta huoltajuusasiat olivat vielä jääneet käsittelemättä. Halusin ehdottomasti saada mustaa valkoiselle siitä, miten me jakaisimme Beiben elämään liittyvät vastuut ja tehtävät, jos kerran edelleen jatkaisimme yhteishuoltajuutta. 

Beibe oli kuitenkin usein kipeänä, ja jouduimme siirtämään sovitteluaikaa parikin kertaa. Ensimmäisen ja toisen sovittelutapaamisen välillä oli lopulta lähes kolme kuukautta aikaa. Tänä aikana välit exän kanssa olivat muuttuneet sopuisammiksi. Ex oli alkanut paremmin ymmärtää kaikkia niitä tehtäviä ja vastuita, joita Beiben hoitoon liittyi, ja minä taas osasin paremmin kertoa, millaista yhteistyötä toivon lapsemme asioissa. 

Niinpä päätimme, että toisessa sovittelutapaamisessa keskustelisimme ensin huoltajuuteen liittyvistä asioista ja sen jälkeen vahvistaisimme sopimuksen lastenvalvojan luona. Kummankaan mielestä ei ollut tarpeen käyttää enempää sovittelutapaamisia, sillä olimme jo keskenämme sopineet joitain asioita. 

Tapaamisessa isoimmaksi huoltajuuteen liittyväksi asiaksi nousi se, kumpi hoitaa Beibeä hänen ollessaan sairaana. Tämän kysymyksen kanssa olimme kamppailleet jo keskenämme, eikä siihen kummankin erilaisista työtilanteista johtuen saatu selkeää ratkaisua myöskään tapaamisessa. Toinen iso asia oli lapsen kulujen jakaminen esimerkiksi isompien hankintojen kohdalla. 

Mitä sopimuksia lastenvalvojan luona tehdään?

Toisen tapaamiskerran keskustelu sujui huomattavasti paremmassa hengessä kuin ensimmäisen, ja tapaamiskerran lopuksi kävelimme lastenvalvojan huoneeseen vahvistamaan sopimukset. Kirjoitimme elatussopimuksen sekä sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. 

Elatussopimukseen kirjataan elatusavun määrän lisäksi maksun erääntymispäivä sekä mihin asti sopimus on voimassa. Lisätietoihin voi kirjata elatusapuun liittyvät muut asiat, esimerkiksi sen, mitä kuluja vanhemmat maksavat yhdessä tai mitä kuluja vain toinen vanhemmista maksaa. Elatusapuun tulee vuosittain lakimääräinen korotus elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Tämä huoltajien tulee laskea ja huomioida itse. 

Sopimukseen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kirjataan lapsen asuinpaikka ja huoltajuuden muoto (yksin- vai yhteishuoltajuus). Sopimuksen liitteeseen kannattaa kirjata niin tarkasti kuin mahdollista tapaamisten ajat ja paikat. Meidän sopimuksessamme on erikseen kirjattuna tapaamiset arkena ja viikonloppuina, loma-aikoina ja juhlapyhinä sekä millä aikataululla mahdollisista muutoksista pitää ilmoittaa toiselle huoltajalle. Lisäksi liitteestä löytyy maininta, että lapsen sairastapauksissa hoitovastuu jaetaan tasaisesti kummallekin vanhemmalle. 

Huoltoon liittyen olisi voinut myös tarkemmin määritellä osa-alueet, joita kumpikin vanhemmista hoitaa. Sopimukseen voi siis esimerkiksi kirjata, että “äiti vastaa kouluasioista ja isä hoitaa terveydenhuollon”. Me emme olleet jakaneet työtehtäviä osa-alueittain vaan ennemminkin käytäntöön perustuen, joten tällainen tarkkarajainen kuvaus vastuualueista olisi ollut meidän kohdallamme liian jäykkä. Suosittelen kuitenkin harkitsemaan vastuualueiden kirjaamista, jos ne voi selkeästi jakaa vanhempien kesken ja mikäli lapsen asioiden hoitamisesta tulee usein sanaharkkaa. 

Positiivisia kokemuksia perheasioiden sovittelusta ja lastenvalvojasta

Netti pursuaa monenlaisia kokemuksia perheasioiden sovittelusta ja lastenvalvojasta, mutta omat kokemukseni olivat pääasiassa myönteisiä. Koin hyväksi sen, että meillä oli käytössämme kahden sovittelijan tuki ja tietämys tehdessämme sopimuksia. Kummallakaan meistä ei ollut ennakolta kauheasti käsitystä siitä, miten sopimukset kannattaisi laatia. Uskon, että sovittelutapaamisten ansiosta saimme aikaan sopimukset, jotka ovat toimivat sekä meidän vanhempien että Beiben kannalta hyvin. 

Erotilanteessa vanhemmat voivat sopia lapsen asioista keskenään, mutta vain lastenvalvojan vahvistama sopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Jos esimerkiksi etävanhempi jättää elatusavun maksamatta, et voi periä maksuja häneltä, ellei teillä ole vahvistettua sopimusta. Sopimus turvaa kummankin vanhemman asemaa sekä lapsen oikeuksia.

Erotilanteessa kannattaa siis tehdä kirjallinen sopimus lastenvalvojan luona lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta sekä elatusmaksuista. Vanhemmat sopivat näistä keskenään ja lastenvalvoja lähinnä auttaa muotoilemaan asiat kirjallisesti. Varsinaiseen keskusteluun ei ole kauheasti aikaa, joten lastenvalvojalle mentäessä sopimukseen kirjattavat asiat on hyvä olla jo selvillä. 

Jos sinulla ja exälläsi on eriävät mielipiteet lapsen asioiden suhteen, mutta olette kuitenkin halukkaita tekemään niistä sopimuksen, suosittelen perheasoiden sovittelua. Saatte ulkopuolista näkökulmaa ja keskusteluapua, jossa huomioidaan kaikkien osapuolten näkemykset. Sovittelijat eivät päätä asioita puolestanne, mutta heiltä voi saada tietoa esimerkiksi siitä, millaisia sopimuksia muut vanhemmat ovat laatineet erotilanteessa ja mitä asioita olisi hyvä ottaa huomioon sopimuksia tehdessä. Sovittelutapaamisten aikana asiat selkiytyvät ja sopimuksen vahvistaminen lastenvalvojan luona käy helpommin.

Millaista on erota kumppanista yhteisen lapsen ollessa vielä ihan pieni? Lue kokemukseni eroamisesta vauvavuoden aikana!