Miten siirtää vauva omaan sänkyyn päiväunille voi olla todellinen haaste, jos vauva on tottunut nukkumaan jossain muualla kuin sängyssään. Beibe nukkui yleensä pitkät päiväunet vaunuissa kävelylenkin aikana, joten hän oli tottunut nukkumaan vaunujen keinahtelevassa liikkeessä. Noin 6,5 kk iässä beiben unitottumuksissa tapahtui kuitenkin muutoksia, joiden vuoksi halusin hänen oppivan nukkumaan myös pitkät päiväunensa omassa sängyssään.
Päiväunet omassa sängyssä vaunujen sijaan
Beibe on nukkunut alusta asti yöt omassa pinnasängyssään meidän huoneessamme. Myös lyhyet päiväunet hän on yleensä nukkunut sängyssään. Ongelma oli pitkät päiväunet: omassa sängyssään hän yleensä heräsi ensimmäisen unisyklin jälkeen (eli hän nukkui noin 45 min), jolloin päiväunista jäi liian lyhyet. Vaunuissa hän kuitenkin sai helposti unta ja nukkui hyvin pitkätkin päiväunet (noin 1,5 – 2 h). Tapanani oli lähteä vaunulenkille iltapäivällä beiben päiväuniaikaan.
Olin totuttanut beiben nukkumaan päiväunia valoisassa huoneessa ja päiväunien aikaan saisi myös kuulua normaaleja elämisen ääniä. Beibe saattoi nukkua, vaikka samassa huoneessa imuroitiin! Oli hienoa, että äänien kuulumista ei tarvinnut varoa päiväuniaikaan. Puolivuotiaana beibestä alkoi kuitenkin tulla selvästi herkkäunisempi. Hän alkoi heräillä erilaisiin ääniin ja alkoi vääntelehtiä unissaan usein jopa siitä, kun joku tuli samaan huoneeseen missä hän nukkui.
Päiväunille menemisestä alkoi tulla jotenkin haastavampaa. Aiemmin beibe saattoi nukahtaa vaunukoppaan jo ennen kuin olimme edes liikkeellä. Rattaisiin siirryttyään hän istui ja tutkaili maailmaa, ja alkoi usein huutaa, jos istuimen laittoi makuuasentoon hänen ollessaan hereillä. Vaunulenkillä nukahtaminen alkoi kestää paljon kauemmin, ja lisäksi beibe heräsi heti kun vaunut pysähtyivät. Kesähelteillä vaunuissa nukkuminen voisi olla lisäksi tukalaa lämpötilan noustessa korkeaksi.
Toivoin myös, että minun ei tarvitsisi joka päivä kävellä noin parin tunnin vaunulenkkiä, vaan voisin tehdä omia juttujani beiben nukkuessa päiväuniaan. Oman jaksamisen kannalta päiväuniajat ovat elintärkeitä, sillä ne tuovat hetken tauon muutoin jatkuvaan läsnäoloon vauvan kanssa. Halusin myös, että päiväunille nukahtaminen kävisi helposti ja että päiväunet olisivat tarpeeksi pitkät. Koska beiben unitottumukset olivat vaihtumassa, oli aika selvittää, miten siirtää vauva omaan sänkyyn päiväunille vaunujen sijaan.
Uniympäristö kuntoon!
Aiemmin beibe oli siis nukkunut lyhyet päiväunensa valoisassa huoneessa, jossa saattoi taustalla kuulua elämisen ääniä. 6,5kk iässä beibe alkoi kuitenkin heräillä päiväuniltaan ympäristöstä kuuluviin ääniin. Nukahtaminen valoisassa huoneessa alkoi myös käydä vaikeaksi. Beibe hääräili ja jokelteli sängyssään yliväsymykseen asti ennen nukahtamista.
Vietämme useimmat päivät kotona, joten koin järkeväksi opettaa beiben nukkumaan päiväunet omassa sängyssään. Kyläilyreissut ja kaupungilla käyminen olivat poikkeus, jolloin ei niin haittaisi, vaikka beibe ei saisi yhtä pitkiä unia vaunuissa loikoillessaan. Uniympäristöä piti kuitenkin kotonakin muokata, jotta päiväunille meneminen sujuisi paremmin. Vaikka oma huone ja sänky ovat beibelle tuttuja paikkoja, pitäisi tuttuuden lisäksi olla sopivat olosuhteet, jotta uni tulisi.
Koska valoisuus ja äänet häiritsivät beibeä, kokeilin tehdä ympäristöstä samanlaisen kuin yölläkin. Aina iltaisin ennen yöunille menemistä huoneessa on hämärää ja hiljaisempaa kuin päivällä, ja se toimii beibelle merkkinä siitä, että kohta on tarkoitus nukkua. Niinpä päiväunillekin mentäessä suljin verhot ja laitoin huoneen oven kiinni. Ennen päiväunille menemistä puuhailimme jotain rauhallisempaa.
Juuri ennen sänkyyn laskemista heijailin hereillä olevaa beibeä hetken sylissä ja puhuin hänelle hiljaisella äänellä. Laskin hänet hereillä olevana sänkyyn, jossa hän sai halutessaan ottaa patjalta tutin suuhunsa. Saatoin silittää häntä muutaman kerran, toivottaa hyviä päiväunia sekä sanoa “saat nukahtaa”. Jos beibe alkoi konttailla tai nousta seisomaan sängyn laitaa vasten, koitin olla eleetön tai leikin nukkuvaa. Hetken minua katseltuaan beibe sitten yleensä laskeutui takaisin patjalle hakemaan unta.
Miten siirtää vauva omaan sänkyyn päiväunille – näin sen tein
Kun siirsin beiben nukkumaan päiväunia omaan sänkyynsä, sovin itseni kanssa aikarajan, jonka aikana beiben tulee nukahtaa. Mikäli hän olisi vielä hereillä kun aika kuluu umpeen, puuhailisimme vielä jotain, jotta hän väsyy. Äärimmäisessä tapauksessa luovuttaisin ja lähtisimme kävelylenkille, ja yrittäisin nukuttaa hänet vaunuihin. Ajattelin, että beibe ei välttämättä nukahtaisi pitkille päiväunille omaan sänkyynsä helposti tai jos nukahtaisi, unet jäisivät normaalia lyhyemmäksi. Näin oli aina aiemmin käynyt, mikäli beibe oli nukahtanut pitkille päiväunilleen sänkyynsä vaunujen sijaan.
Ensimmäisellä kerralla, kun nukutin beibeä päiväunille omaan sänkyynsä, päätin aikarajaksi 30 minuuttia. Siirryimme makuuhuoneeseen, jossa oli hämärää. Suljin oven, jotta huoneessa olisi hiljaista. Beibe nukkui tällöin vielä samassa huoneessa meidän kanssa, joten tutkiskelimme vielä paria hänen leluaan parisängyllä rauhallisesti loikoillen. Sitten teimme edellä kuvatut unirutiinit ja laskin beiben hereillä olevana omaan sänkyynsä.
Beibe ei nukahtanut, vaikka hän vaikutti väsyneeltä. Hän konttasi sängyssään, nousi laitoja vasten seisomaan ja karjui sekä jokelteli. Pari kertaa laskin hänet takaisin patjalle, mutta sitten luovutin ja menin omalle sängylleni leikkimään nukkuvaa. Välillä katselin tuskastuneena herätyskellon näyttöä: kului 10 minuuttia, sitten 15, eikä beibe vieläkään osoittanut nukahtamisen merkkejä. Nukahtaisikohan hän ollenkaan?
Olin jo ajatuksissani luopumassa koko hommasta ja lähdössä vaunulenkille, kunnes lopulta, 25 minuutin mittaisen pinnäsängyssä hääräämisen jälkeen beibe nukahti! Tein äänetöntä voitontanssia makuuhuoneessa ja hiivin sitten hiljaa pois huoneesta sulkien oven perässäni. Beibe nukkui aluksi päiväunia omassa sängyssään yhden unisyklin verran, eli noin 40-50 minuuttia. Muutaman päivän päästä hän pystyi nukkumaan omassa sängyssään kahden tunnin päiväunet. Jihuu!
Väsymyksen merkkien tunnistaminen helpottaa nukuttamista
Päiväunille nukahtamiseen käytettävä aika lyheni, kun aloin paremmin tunnistamaan beiben väsymisen merkkejä. Kokeilen laittaa beiben omaan sänkyynsä hakemaan unta vasta sitten, kun hän on ollut tarpeeksi kauan hereillä edellisten päiväunien jälkeen ja kun hän osoittaa merkkejä väsymyksestä. Selkeitä merkkejä ovat haukottelu ja silmien hierominen sekä tietynlainen vaisu olemus. Väsymyksen huomaa myös siitä, että beiben touhuilu muuttuu koheltamiseksi.
Päiväunien nukkumista omassa sängyssä edistivät myös uuden päivärytmin vakiintuminen sekä se, että siirsimme beiben sängyn hänen omaan huoneeseensa. Joinain päivinä beibe herää päiväunilta liian aikaisin esimerkiksi yhtäkkisen kovan äänen takia, mutta pääsääntöisesti hän pystyy nukkumaan myös pitkätkin päiväunet omassa sängyssään.
Toisaalta oli mukavaa tehdä pitkiä lenkkejä beiben nukkuessa vaunuissa, mutta tässä vaiheessa päiväunien nukkuminen omassa sängyssä on ehdottomasti ollut meille hyvä ratkaisu. Beibe saattaa edelleen satunnaisesti torkahdella vaunuissa ollessamme ulkoilemassa, joten vaunulenkki on kuitenkin tietynlaisena hätäratkaisuna vielä käytettävissä.
Missä teillä nukutaan päiväunet?
Leave a Reply